Taiteilija: Juhana Blomstedt

Taidemaalari Juhana Blomstedt (1937–2010), Suomen arvostetuimpia abstraktin maalaustaiteen edustajia, syntyi kosmopoliittiseen kulttuuriperheeseen: isä Aulis Blomstedt oli kansainvälisesti arvostettu arkkitehti ja äiti Heidi Sibelius tunnettu keraamikko. Juhana Blomstedt valmistui Suomen Taideakatemian koulusta vuonna 1961, jossa hänen opettajanaan oli muun muassa akateemikko Sam Vanni. Itse hän toimi muun muassa kuvaamataiteen opettajana Helsingin yhtenäiskoulussa vuosina 1958–1964, vierailevana professorina Yhdysvalloissa Minneapolis College of Art and Designissa vuosina 1971–1972 ja maalaustaiteen professorina Kuvataideakatemiassa vuosina 1986–1995. Hän asui Pariisissa 15 vuotta ja työskenteli Roomassa, Kapkaupungissa ja eri puolilla Etelä-Eurooppaa ja Afrikkaa.

Blomstedt muutti perheineen Pariisiin vuonna 1966. Samaan aikaan hän luopui figuratiivisesta ilmaisusta ja kiinnostui kineettisestä taiteesta sekä havaitsemisen lainalaisuuksista. Hänen kuvakielensä pelkistyi, ja hän alkoi tutkia kuvaamiensa teemojen variaatioita ja työskennellä sarjallisesti. Työskentelymetodina sarjallisuus olikin hänen taiteensa kulmakiviä oli kyse sitten geometrisista tai figuratiivisista muodoista. Blomstedtille tärkeimpiä tekijöitä taiteessa olivat rakenne ja suhteet. Innostavimpia teemoja olivat myytit, arkkityypit ja eri kulttuurien historia. Hänen taiteilijanlaatuaan kuvaa myös käsite eurooppalaisuus, sillä useat hänen teoksistaan edustavat klassista eurooppalaista modernismia. Hän on saanut vaikutteita Paul Kleen, Piet Mondrianin ja Victor Vasarelyn ja muiden heidän kaltaisten 1900-luvun mestareiden pelkistetystä kuvakielestä. Toisaalta Blomstedt koki läheisiksi myös Edvard Munchin ja Alberto Giacomettin kaltaiset ihmisyyttä ja olemassaoloa pohtineet taiteilijat. Blomstedt tutkikin teoksissaan länsimaiseen ajatteluun, kommunikaatioon ja merkityksen muodostumiseen liittyviä kysymyksiä. Pariisissa valmistuivat muun muassa teokset Minotaurus (1977), Nemesis (1983), Genesis (1985), Labyrintti (1988) ja Luola (1988). Blomstedtin abstraktin ja esittävän rajalla tasapainottelevaa taidetta on usein verrattu musiikkiin.

Juhana Blomstedtin ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa oli vuonna 1967; samana vuonna ensimmäinen yksityisnäyttely oli myös Pariisissa. Sen jälkeen hänen teoksiaan on ollut esillä useissa näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla, muun muassa Pariisissa, Lontoossa, Tukholmassa, Göteborgissa, Oslossa ja Tallinnassa. Vuonna 1968 hän osallistui Sao Paulon biennaaliin Ranskan edustajana ja vuonna 1982 Venetsian biennaaliin Suomen edustajana. Venetsian biennaalissa esillä oli teoksia sarjasta Kuunteleva silmä (1981–1982), jossa 1970-luvun kineettisyys oli taittunut väreileväksi viivaruudukoksi. Nämä suurikokoiset, maalausprosessia ja kuvan käsitettä pohtivat maalaukset Blomstedt teki muutettuaan Ranskasta takaisin Suomeen 1981. Blomstedt oli Helsingin juhlaviikkojen vuoden taiteilija 1989.

Yllättävät käännökset olivat ominaisia Blomstedtin etsivälle taiteilijanluonteelle. 1980-luvulla hän siirtyi minimalismista mytologisten teemojensa edellyttämiin tasaisiin väripintoihin, joita leimaa noenmustan ja luunvalkoisen kontrasti. 1990-luvun kuluessa puhtaat ja voimakkaat värit olivat hänen teostensa tunnusomaisia piirteitä, esimerkkeinä maalaussarjat Symposion (1992), Nummi (1995), Unelma valosta (1997) ja Kairos (2001).

Juhana Blomstedtin 70-vuotisjuhlanäyttely oli Taidemuseo Tennispalatsissa vuosien 2007 ja 2008 vaihteessa. Näyttelyssä oli esillä hänen teoksiaan viideltä vuosikymmeneltä, vanhimmat 1960-luvun alkupuolelta, uusimmat vuodelta 2007. Pitkäaikaisen kansainvälisen näyttelytoimintansa vuoksi Blomstedt tunnetaan myös maamme rajojen ulkopuolella. Hän keräsi mainetta myös julkisten teosten tekijänä, ymmärtävänä taideopettajana ja syvällisenä taidekirjoittajana. Blomstedtin teoksia on kaikissa merkittävissä suomalaisissa ja useissa eurooppalaisissa julkisissa kokoelmissa.

Lähteet:
Arnkil, Harald 1989. Juhana Blomstedt. Weilin & Göös, Espoo.
Valjakka, Timo (toim.) 2007. Juhana Blomstedt. WSOY, Helsinki.