Säveltäjä: Aulis Sallinen

Aulis Sallinen (s. 1935) opiskeli sävellystä Sibelius-Akatemiassa Aarre Merikannon ja Joonas Kokkosen johdolla. Saatuaan opintonsa päätökseen vuonna 1960 hän aloitti Radion Sinfoniaorkesterin intendenttinä, jona hän toimi vuoteen 1970 saakka. Samalla hän oli Sibelius-Akatemiassa sävellyksen, kontrapunktin ja soitinnuksen opettajana. Sallinen nimitettiin taiteilijaprofessoriksi vuonna 1976, jonka jälkeen hän saattoi keskittyä täysipainoisesti sävellystyöhön.

Sallinen kuuluu kansainvälisesti tunnetuimpiin suomalaissäveltäjiin. Ensimmäisten teostensa sarjallisuudesta Sallinen siirtyi pian vapaaseen tonaalisuuteen ja varsinkin 1970-luvulta lähtien hänen musiikissaan tonaalisuus on ollut vahvasti läsnä. Selkeä temaattisuus ja muotorakenne ovat tehneet hänen musiikistaan helpostilähestyttävää ja suosittua. Hänen musiikille on ominaista keskitetyn materiaalin käyttö eri tavoin tarkasteltuna. Kudoksen rakentelussa hän käyttää muun muassa eri soitinten ja soitinryhmien tarjoamia mahdollisuuksia. Toinen merkittävä piirre hänen sävellyksissään on eri musiikkityylien yhdistäminen.

Sallinen tunnetaan erityisesti oopperoistaan, joiden libretot perustuvat poikkeuksetta vahvoille kirjallisille teksteille. Hänen ensimmäinen oopperansa Ratsumies (1972–1974) on Paavo Haavikon monikerroksiseen tekstiin sävelletty balladinomainen rakkaustarina. Punaisen viivan (1976–1978) libreton Sallinen kirjoitti itse Ilmari Kiannon samannimisen romaanin pohjalta. Tämä ooppera on esitetty menestyksekkäästi muun muassa New Yorkin Metropolitanissa ja vierailunäytäntönä useissa eri maissa. Kuningas lähtee Ranskaan (1980–1983) on syntynyt Savonlinnan Oopperajuhlien ja Lontoon Covent Gardenin yhteistilauksena, ja siinä on jälleen Paavo Haavikon libretto.

Sallisen neljännessä oopperassa Kullervossa (1986–1988) on säveltäjän oma libretto, jonka hän on koostanut Kalevalan ja Aleksis Kiven samannimisen Kullervo-näytelmän pohjalta. Kuoron kertoessa tapahtumista teksti on useimmin suoraan Kalevalasta, kun taas valtaosan dialogista Sallinen on kirjoittanut itse. Libretto on saanut vaikutteita myös Raamatusta. Idean teokseensa Sallinen sai 1981 nähtyään KOM-teatterissa Kalle Holmbergin vaikuttavasti ohjaaman Aleksis Kiven Kullervo-näytelmän. Ooppera oli Suomen Kansallisoopperan tilaustyö rakenteilla olevaan uuteen oopperataloon, mutta koska rakennuksen valmistuminen viivästyi usealla vuodella, teos kantaesitettiin Suomen Kansallisoopperan vierailunäytäntönä Los Angelesissa vuonna 1992. Suomen ensiesitys kuultiin uuden oopperatalon avajaisnäytännössä syksyllä 1993. Kullervosta tuli kansainvälinen menestys, ja se on esitetty suomen, saksan tai englannin kielellä myöhemmin myös Ranskassa, Saksassa, Sveitsissä ja Iso-Britanniassa.

Kullervon jälkeen valmistuivat oopperat Palatsi (1991–1993) ja Kuningas Lear (1997–1999). Palatsi on sävelletty yhdysvaltalaisen Irene Dischen ja saksalaisen Hans Magnus Enzensbergerin librettoon, joka perustuu osittain puolalaisen Ryszard Kapuscinskin romaaniin The Emperor, osittain Mozartin oopperaan Ryöstö Seraljista. Kuningas Lear perustuu William Shakespearen tragediaan, joka kertoo vanhenevan, perintöjärjestelyissään pettyvän kuninkaan tarinan.

Oopperoiden lisäksi Sallisen tuotantoon kuuluvat muun orkesterituotannon ohella vuosina 1971–2001 sävelletyt kahdeksan sinfoniaa, viulu-, sello-, huilu- ja käyrätorvikonsertot sekä viimeisimpänä Kamarikonsertto viululle ja pianolle sekä Konsertto klarinetille ja alttoviululle. Viiden jousikvarteton (joista kolmas on tunnettu Aspekteja Peltoniemen Hintrikin surumarssista) ja kahden pianokvinteton lisäksi on mainittava teossarja Kamarimusiikki I–VIII, joka käsittää sävellyksiä eri soolosoittimille ja jousiorkesterille. Lisäksi Sallisen tuotantoon kuuluu mittava joukko muita kamarimusiikkiteoksia sekä vokaalimusiikkia, joista erikseen voi mainita lapsille sävelletyt teokset.

Sallisen monipuolisuutta kuvaa myös musiikki, jonka hän sävelsi Kalle Holmbergin ohjaamaan televisioelokuvaan Rauta-aika. Elokuva pohjautui Paavo Haavikon samannimiseen proosarunoelmaan (1982). Rauta-ajan musiikki on sävelletty suurelle sinfoniaorkesterille, lapsikuorolle, sekakuorolle ja sopraanosolistille. Tästä materiaalista Sallinen loi vuonna 1983 myös 28-minuuttisen Rauta-aika-sarjan. Siihen hän valitsi filmimusiikin kohokohtia. Sarjassa on kuusi osaa: Ilmarisen ja Kultaneidon hääkulkue, Ainon laulu, Lemminki Pohjolassa, Lemminki hiihtää Hiiden hirven, Väinön soitto ja Lemminki ja Saaren neidot.

Aulis Sallinen on Turun ja Helsingin yliopiston kunniatohtori, Ranskan valtion Chevalier de l’Ordre des Arts et des Lettres ja Ruotsin Kuninkaallisen Musiikkiakatemian jäsen. Hän on saanut lukuisia palkintoja ja huomionosoituksia, muun muassa Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon 1978 sekä Wihurin kansainvälisten rahastojen Sibelius-palkinnon 1983. Keväällä 2005 70-vuotispäivänsä tienoilla hän julkaisi muistelmallisia aineksia sisältävän esseekokoelman Sadepäivän kirjoituksia.

Säveltäjä Aulis Sallinen. Kuva: Maarit Kytöharju/ Music Finland.
Säveltäjä Aulis Sallinen. Kuva: Maarit Kytöharju/ Music Finland.