Vuonna 2008 Kalevalaseuran, Jyväskylän yliopiston ja Granadan yliopiston yhteistyönä käynnistyi taiteellinen ja tieteellinen Kalevala granaína -hanke, johon osallistui 13 espanjalaista kuvataiteilijaa. Tavoitteena oli selvittää, millaisia kuvia tekee taiteilija, joka tutustuu Kalevalan runoihin ensi kertaa tuntematta niiden tulkintoja suomalaisessa kulttuurissa.

Hankkeeseen osallistuneet taiteilijat edustavat kuvataiteen eri aloja ja eri ikäpolvia. Suurin osa heistä on alun perin kotoisin Andalusiasta ja Etelä-Espanjasta, mutta he kaikki liittyivät Granadan yliopiston Kuvataiteiden tiedekunnan opetus- ja tutkimustyöhön joko opintojen tai yhteistyön kautta.

Ensimmäinen suoraan suomen kielestä käännetty espanjankielinen Kalevala ilmestyi vuonna 1992 Joaquín Fernándezin ja Ursula Ojasen laatimana. Tätä käännöstä seuraten runot jaoteltiin temaattisesti ja jaettiin sattumanvaraisesti taiteilijoille. Taiteilijat saivat täyden vapauden esitykselleen, esitystavalle, tyylille ja tekniikalle.

Hankkeen tieteellinen osuus ponnisti taiteilijoiden 29 työstä: tutkimus kohdistui taiteilijoiden tekemiin visuaalisiin tulkintoihin ja niiden ymmärtämiseen ja tulkintaan. Kalevalan suomalainen tulkintaperinne jää siten varsinaisen kohteen ulkopuolelle, olemassa olevaksi mutta espanjalaistaiteilijoille lähestulkoon tuntemattomaksi taustaksi. Kuinka espanjalaiset kuvataiteilijat, jotka eivät tunteneet Kalevalan suomalaista tulkintaperinnettä mutta joiden kulttuuriin kuului välimerellinen mytologinen perinne, Don Quijote ja kansalliseepokseksi luokiteltu El Cid, ottaisivat Kalevalan runot haltuun? Miten myytit näkyisivät heidän tulkinnoissaan? Tieteellistä osuutta johtaneet Annika Waenerberg (Jyväskylän yliopisto) ja Manuel Vélez Cea (Granadan yliopisto) pyysivät näyttelyn taiteilijoita kirjoittamaan vaikuttimistaan ja teostensa lähtökohdista suhteessa Kalevalan runoihin. He myös antoivat teoksista kaikkiaan 12 analysoitavaksi 30 taiteen opiskelijalle Granadassa. Mitä näistä visuaalisista tulkinnoista silloin hahmottuu? Miten käy myyttisyyden?

Lisää tutkimuksesta ja teosten analyyseista voit lukea Annika Waenerbergin ja Manuel Vélez Cean artikkelista ”Kalevala granaína. Myyttejä, kuvia ja tulkintoja” teoksessa Kalevala granaína. Myytti, kuva, mielikuva. 2010. Mäntykustannus, Ranua.

Kalevala granaína -hanke oli esillä kuudessa näyttelyssä vuosina 2010–2012:
Keski-Suomen museo, 27.11.2010–6.2.2011
Etelä-Karjalan taidemuseo, 12.2.–3.4.2011
Kajaanin taidemuseo, 13.4.–29.5.2011
Turun museokeskus, 6.6.–14.8.2011
Gallen-Kallelan museo, 10.9.2011–15.1.2012
Kuusankoskitalo, Kouvola, tammikuu 2012