Teos: Recapturing of Sampo

Shiriagari Kotobuki: Recapturing of Sampo

Maalattu metalli ja video

Ensimmäiset kirjatut maininnat sammosta ovat 1800-luvun alusta. Elias Lönnrotin muistiinpanoihin sampo-runo tallentui Vuokkiniemellä 1843 Arhippa Perttusen laulamana. Syötäviä, myötäviä ja kotipitoja tuottava sampo on arvoitus, jonka varhaisimmat tulkinnat kielen- ja kansanrunouden tutkija E. N. Setälä kokosi Sammon arvoitus -julkaisuunsa (1932). Lönnrotille sampo oli jumalankuva, joillekin muille noitarumpu tai talismaani, maailmanpatsas, aurinko, mylly, aarrearkku, metallikilpi tai lohikäärmelaiva. Kotobuki tarjoaa oman selityksensä.

(Teksti: Keravan taidemuseo Sinkka, Ajan kaikuja -näyttely 2018.)

 

---